Kurajoki

Hankkeessa jätetään rakentamislupahakemus, jossa samanaikaisesti käsitellään niin alueiden käytölliset kuin tekniset vaatimukset hankkeelle. Lupaprosessin aikana järjestetään tarvittavat lausuntopyynnöt ja naapurien kuulemiset. Rakentamislupa myönnetään viranhaltijapäätöksellä.

Aurinkovoimaa rakennetaan tällä hetkellä pääosin pelloille, koska ne ovat teknisesti ja taloudellisesti parhaita paikkoja aurinkovoimaloille. Kurajoen alue on valmiiksi salaojitettua ja puutonta viljelymaata.

Vastuullisuus ei tarkoita vain yhden maankäyttömuodon maksimoimista, vaan tasapainoa ilmaston, talouden, huoltovarmuuden ja luonnon välillä. Kun aurinkopuistot sijoitetaan suunnitelmallisesti, paikallisia kuullen ja ympäristövaikutukset minimoiden, ne voivat olla osa kestävää ja resilienttiä yhteiskuntaa. Peltojen käytössä aurinkopuistojen rakentamiseen ei ole kyse peltojen “menettämisestä”, vaan niiden yhteiskunnallisesti perustellusta uudesta roolista.

Teollisen kokoluokan aurinkovoima on yksi keino, jolla Suomi pystyy vähentämään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa ja parantamaan energiaomavaraisuuttaan. Teollisen mittakaavan aurinkopuistot tuottavat päästötöntä sähköä vuosikymmeniksi, ja peltomaat ovat usein teknisesti ja taloudellisesti parhaita paikkoja tähän: ne ovat tasaisia, avoimia ja lähellä sähköverkkoa. Ilmastokriisin hillintä on kokonaisvastuullisuutta, joka koskettaa myös ruoantuotannon tulevaisuutta.

Kun aurinkopuistot toteutetaan oikein, maa voidaan pitää nurmi- tai niittykasvillisuuden peitossa, mikä voi jopa parantaa maaperän rakennetta, hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta verrattuna intensiiviseen viljelyyn. Käytön päätyttyä alue on mahdollista palauttaa takaisin viljelykäyttöön.

Monille viljelijöille aurinkopuisto tarkoittaa pitkäaikaista ja ennustettavaa vuokratuloa. Tämä voi parantaa maatilojen taloudellista vakautta tilanteessa, jossa maatalouden kannattavuus on heikko. Taloudellisesti elinkelpoinen maatila on edellytys sille, että maatalous ylipäätään säilyy Suomessa.

Aurinkovoima tulee Fingridin julkaisemien ennusteiden mukaan viemään suhteellisen pienen osan Suomen peltopinta-alasta. Suomen maapinta-ala on noin 340 000 km2, josta peltopinta-alaa on noin 22 000 km2. Peltoa on noin 7 prosenttia koko maapinta-alasta. Fingridin arvion mukaan meillä on tuotannossa vuonna 2040 yhteensä 18 000–43 000 MW aurinkoenergiaa, skenaariosta riippuen. Tämä teho tarkoittaa pinta-alana 225–538 km2, joka olisi 1–2,4 prosenttia koko Suomen peltopinta-alasta. Fakta on se, että kaikki aurinkovoimalat eivät tule sijoittumaan pelloille. Lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että Fingridin ennuste vuodelle 2040 toteutuisi suurimman skenaarion mukaisesti. Todennäköisintä on siis, että vuonna 2040 aurinkovoimalat veisivät Suomen peltopinta-alasta alle prosentin. Aurinkovoima ei siis uhkaa Suomen maataloutta.

Maisema-, melu-, heijastus- ja luontovaikutukset selvitetään yksityiskohtaisesti. Jos selvitykset osoittavat tarpeen muutoksille, suunnittelua mukautetaan sen mukaan.

Rakentamisen aikaisen liikenteen suunnittelee ja toteuttaa urakoitsija. Alueelle on tyypillisesti yksi tulo- ja poistumistie, josta raskas liikenneohjataan alueella sijaitsevalle varastoalueelle, jossa kuorma puretaan. Työmaaliikenne suunnitellaan niin, että se on mahdollisimman turvallista ja vähän häiriötä aiheuttavaa. Rakennustöitä varten tarvittavat tiet määritellään teiden käyttöoikeussopimuksissa. Muiden teiden käyttö ei ole sallittua rakennustöissä.

Maanalaiset rakenteet, kuten tietoliikennekaapelit ja käyttövesiputkistot selvitetään voimalan yksityiskohtaisen toteutussuunnittelun aikana. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi paikalliselta vesilaitokselta pyydetään sijaintitiedot putkistoista.

Aurinkovoimaloiden ei ole osoitettu aiheuttavan terveyshaittoja asutukselle lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Hankealueen läheisyydessä asuville naapureille on lähetetty kuukausittain infokirjeitä tammikuusta 2026 alkaen. Jos et ole saanut kirjeitä, voit olla meihin yhteydessä ja toimitamme vastaavat tiedot. Lähetetyt infokirjeet löytyvät myös hankkeen nettisivuilta ”Dokumentit”-välilehden alta.

Päivitämme tietoa hankkeen etenemisestä kuukausittain lähetettävässä infokirjeessä ja hankekohtaisilla nettisivuilla. Keskustelemme mielellämme teidän kanssanne hanketta koskeviin kysymyksiin liittyen.

Aurinkovoimalahanke toisi kunnalle merkittäviä ja pitkäaikaisia taloudellisia sekä elinvoimaa vahvistavia hyötyjä. Sen 50 vuoden elinkaaren aikana kunnalle kertyisi merkittävä määrä kiinteistöverotuloja, jotka voidaan käyttää esimerkiksi palveluiden parantamiseen, infrastruktuuriin ja muun kuntakehityksen rahoittamiseen. Lisäksi maanomistajille maksettavat vuokratulot tuovat kunnalle lisää verotuloja. Voimalan rakentaminen sekä sen ylläpito ja huolto synnyttävät paikallisia työpaikkoja ja tukevat siten alueen elinvoimaisuutta. Uusiutuvan energian saatavuus houkuttelee kuntaan usein myös uusia investointeja, mikä vahvistaa alueen vetovoimaa edelleen. Mitä enemmän puhdasta sähköntuotantoa alueella on, sitä vakaampi ja mahdollisesti edullisempi sähkön hinta on pitkällä aikavälillä.

Samalla hanke tukee koko Suomen ilmastotavoitteita, sillä aurinkovoima on yksi nopeimmista, puhtaimmista ja kustannustehokkaimmista keinoista lisätä vähäpäästöistä energiantuotantoa ja edistää hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2035.

Hankkeen eri vaikutukset arvioidaan suunnittelun edetessä ja luvituksen yhteydessä, ja naapureille varataan mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen sen luvituksessa. Liittyen kysymykseenne kiinteistöjen arvon alenemista. Tuulivoiman puolella Suomen uusiutuvat ry ovat teettäneet tutkimuksen vuonna 2021. Se osoittaa, että tuulivoimaloilla – jotka ovat rakenteiltaan merkittävästi aurinkovoimaloita suurempia – ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kiinteistöjen hintoihin. Aurinkovoimaloista ei vielä ole vastaavanlaista tutkimusta, mutta alan edunvalvojien ja kiinteistövälittäjien ja pankkien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella viesti on kuitenkin yhtenäinen ja selkeä: kiinteistön arvon määrittävät voittopuolisesti kiinteistön itsensä ominaisuudet, ja paljon pienemmässä roolissa ovat kiinteistön ulkopuolella olevat asiat. Meiltä ei ole haettu korvauksia, emmekä ole myöskään maksaneet korvauksia kiinteistön ennakoidusta arvonalenemisesta.

Purkuvakuudet ja ennallistamisvelvoitteet on määritelty maanvuokrasopimuksissa. Ne käytännössä kattavat tehtävät työt kun toiminta alueella loppuu. Rakennetut tiet voidaan jättää joko maanomistajan käyttöön tai ne puretaan. Vastuullinen toimija tietysti kierrättää mahdollisimman paljon materiaaleista uusiokäyttöön. Aurinkopaneelien kierrätys on jo olemassa olevan lainsäädännön piirissä ja sitä koskee tuottajavastuun velvollisuudet. Paneelien osalta kierrätysaste on noin 95 %, koska ne ovat pääosin lasia ja metallia. Telineet ovat terästä, alumiinia tai muita metalleja, joten ne ovat myös kierrätyskelpoista materiaalia. Erilaiset kaapelit ja muutkin sähkökomponentit myös kelpaavat kierrätykseen.