Aurinkovoimaa rakennetaan tällä hetkellä pääosin pelloille, koska ne ovat teknisesti ja taloudellisesti parhaita paikkoja aurinkovoimaloille. Kurajoen alue on valmiiksi salaojitettua ja puutonta viljelymaata.
Vastuullisuus ei tarkoita vain yhden maankäyttömuodon maksimoimista, vaan tasapainoa ilmaston, talouden, huoltovarmuuden ja luonnon välillä. Kun aurinkopuistot sijoitetaan suunnitelmallisesti, paikallisia kuullen ja ympäristövaikutukset minimoiden, ne voivat olla osa kestävää ja resilienttiä yhteiskuntaa. Peltojen käytössä aurinkopuistojen rakentamiseen ei ole kyse peltojen “menettämisestä”, vaan niiden yhteiskunnallisesti perustellusta uudesta roolista.
Teollisen kokoluokan aurinkovoima on yksi keino, jolla Suomi pystyy vähentämään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa ja parantamaan energiaomavaraisuuttaan. Teollisen mittakaavan aurinkopuistot tuottavat päästötöntä sähköä vuosikymmeniksi, ja peltomaat ovat usein teknisesti ja taloudellisesti parhaita paikkoja tähän: ne ovat tasaisia, avoimia ja lähellä sähköverkkoa. Ilmastokriisin hillintä on kokonaisvastuullisuutta, joka koskettaa myös ruoantuotannon tulevaisuutta.
Kun aurinkopuistot toteutetaan oikein, maa voidaan pitää nurmi- tai niittykasvillisuuden peitossa, mikä voi jopa parantaa maaperän rakennetta, hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta verrattuna intensiiviseen viljelyyn. Käytön päätyttyä alue on mahdollista palauttaa takaisin viljelykäyttöön.
Monille viljelijöille aurinkopuisto tarkoittaa pitkäaikaista ja ennustettavaa vuokratuloa. Tämä voi parantaa maatilojen taloudellista vakautta tilanteessa, jossa maatalouden kannattavuus on heikko. Taloudellisesti elinkelpoinen maatila on edellytys sille, että maatalous ylipäätään säilyy Suomessa.