Ympäristö- ja luontoselvityksillä varmistetaan kestävä aurinkovoiman hankekehitys

Luontoarvojen huomioiminen teollisissa aurinkopuistohankkeissa kuuluu oleellisena osana hankekehitysprosessiin. Ympäristö- ja luontoselvityksillä varmistetaan, että aurinkopuisto soveltuu ympäristöönsä.

Ympäristöselvityksissä arvioidaan muun muassa tarvetta ilmastovaikutusten arvioinnille, tehdään maisemaselvityksiä, vesienhallinnan suunnitelmia, maaperätutkimuksia ja heijastusvaikutuksia. Lisäksi tehdään muun muassa kulttuurisia ja arkeologisia selvityksiä. Luontoselvityksissä puolestaan arvioidaan kasvillisuuteen, luontotyyppeihin, linnustoon ja suojeltuihin eläimiin liittyviä vaikutuksia. Ympäristövaikutukset otetaan siis hyvin tarkasti huomioon jo hankekehityksen alkumetreillä. Lähtökohtana on tietysti varmistaa, että hankkeet edistävät kestävää kehitystä eivätkä aiheuta haittaa ympäristölle ja ihmisille.

Skartan hankkeissa on tunnistettu muun muassa vesienkäyttöön, linnustoon ja muihin eläimiin liittyviä vaikutuksia. Kun nämä vaikutukset arvioidaan, ne pystytään huomioimaan suunnitelmissa.

Suunnitelmissa otetaan huomioon, sijaitseeko hankealue lähellä luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, osuuko alueelle tunnettuja arkeologisia kohteita tai löytyykö muita rajoittavia tekijöitä paikkatietoaineistojen ja muiden lähteiden perusteella. Edelleen selvityksien laajuuteen vaikuttaa, sijaitseeko alue lähellä vesistöjä tai löytyykö maaperästä riskiä happamista sulfaattimaista tai vaatisiko hanke metsän kaatoa. Suunnitelmat esitetään viranomaisille ja lisäselvityksiä tehdään tarpeen mukaan.

Tehtyjä havaintoja ja arvioita hyödynnetään hankesuunnitelmissa

Kun selvitystarpeet on arvioitu ja keskustelu viranomaisen kanssa käyty, päästään maastoon tekemään kartoituksia. Skarta tekee luontoselvityksiä yhteistyössä kokeneiden yhteistyökumppanien kanssa. Alustaviin hankesuunnitelmiin tehdään selvityksien pohjalta muutoksia.

Tohmajärven aurinkopuistohanke sijaitsee entisellä turvetuotantoalueella, joten vesienhallintaan tuli kiinnittää erityistä huolellisuutta. Turvesuot ovat merkittäviä maaperän hiilivarastoja, ja jos turve pääsee kuivumaan, riskinä on hiilidioksidin vapautuminen ilmakehään. Vesitaseen ylläpidolla varmistetaan, ettei turvesuot muutu päästölähteiksi.

Myös pohjavesialueet vaativat myös erityistä huolellisuutta. Tohmajärvelle suunnittelut aurinkopaneelikentät eivät sijaitse pohjavesialueella, mutta sähköasema ja sähkövaraston sijoittuminen osuu pohjavesialueelle. Tämän vuoksi alueelle tulee rakentaa maanpinnan kaadot ja varoaltaat mahdollisen tulipalon tai kemikaalivuodon varalta.

Luontokartoituksissa havaittiin, että alueella oli runsaasti viitasammakoita. Viitasammakko on tiukasti suojeltu eläinlaji. Ojitukset ja rakentaminen viitasammakoiden lisääntymisalueiden lähellä vaativat erityistä huolellisuutta ja vaikutusten arviointia. Skarta teki yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa viitasammakoiden väistämissuunnitelman, jossa on huomioitu varoetäisyydet paneelikenttään ja tarvittavat seisovaa vettä sisältävät alueet kutemiseen.

Ilmastovaikutuksien arvioinnilla koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset

Hankealueelle tehtiin myös ilmastovaikutusten arviointi ulkoisen kumppanin toimesta. Arviointi perustui urakoitsijan toteutussuunnitteluun ja pitää sisällään koko arvoketjuun ja aurinkopuiston elinkaareen liittyvät vaikutukset. Kuten kaikilla energiantuotantomuodoilla, myös aurinkoenergialla on ilmastovaikutuksia. Aurinkovoimalla on kuitenkin moniin muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna huomattavasti pienempi negatiivinen ilmastovaikutus. Aurinkovoiman positiiviset ilmastovaikutukset perustuvat siihen, että aurinkovoimalla voidaan korvata päästöintensiivisempää fossiili- ja bioenergiaa. Aurinkovoiman merkittävimmät elinkaariset päästöt aiheutuvat aurinkopaneelien valmistamisesta sekä maaperän hiilivaraston muutoksesta. Myös muista materiaalihankinnoista ja kuljetuksista aiheutuu merkittäviä päästöjä. Vaikutuksia arvioitiin vertaamalla syntyviä päästöjä skenaarioihin, joissa aurinkovoimalla tuotettu sähkö korvaa muita sähköntuotantomuotoja. Kumppanin toteuttaman arvioinnin mukaan hankkeen rakentamisen hyödyt olivat rakentamisesta aiheutuvia päästöjä suuremmat molemmissa arvioiduissa skenaarioissa.

Ensimmäisessä arvioidussa skenaariossa aurinkovoimalan sähkön on oletettu korvaavan keskimääräistä Suomessa tapahtuvaa sähköntuotantoa. Tämän skenaarion mukaan aurinkovoimala korvaisi noin 64 830 t CO₂  verran sähköntuotannon päästöjä, jolloin aurinkovoimala tuottaisi nettopäästöhyötyä noin 19 710 t CO_2. Käytön aikaiset myönteiset ilmastovaikutukset ylittävät yhteenlasketut kielteiset elinkaariset päästövaikutukset noin 28 käyttövuoden jälkeen.

Toisessa arvioidussa skenaariossa aurinkovoimala korvaa Suomessa tuotetun sähkön erillistuotannon mukaista sähköntuotantoa. Erillistuotannon mukaisella päästökertoimella laskettuna aiheutuisi Koirivaaran sähköntuotantoa vastaavasta määrästä hiilidioksidipäästöjä noin 400 912 t CO_2. Aurinkovoimatuotannon säästö tässä skenaariossa on 355 792 t CO_2. Käytön aikaiset myönteiset ilmastovaikutukset ylittävät yhteenlasketut kielteiset elinkaariset päästövaikutukset viimeistään noin viiden käyttövuoden jälkeen.

Todellisuudessa saavutettu hyöty on luultavasti jotain näiden kahden skenaarion välillä.

Minna Koistinen
viestintä- ja markkinointijohtaja

Kuva: Ossian Witting, luontokartoittaja